Keskikesä

Keskikesän juhlaa vietettin villa Preiskarissa kauniissa ja lämpimässä säässä, aurinko hemmoitteli meitä yöttömän yön viettäjiä. Siihenpä se taisikin jäädä: tuntuu, että aina vaan sataa ja sataa, vaikka todellisuudessa oli myös kuivaa, aurinkoista ja lämmintä. Ehkä olimme jo tottuneet aikaisempiin hellekesiin, joten nyt tällainen "normaali"kesä (ce qui est normal?) tuntuu viileälle. Kasvimaata on saanut kyllä kastella tänäkin vuonna!

Villa Preiskarin mamma on nautiskellut aikaisista aamuista, kun luonto hiljalleen heräilee: merikin on usein vielä tyyni ja hopeinen, koskelon pojat rauhallisesti uivat lähellä laituria ja mamman lämpöisessä rantavedessä huljuvia varpaita, muutama lokki laiskasti liitelee yllämme. Ihana rauha ja hiljaisuus. Siinä laiturilla on hyvä kohottaa kasvot kohti nousevaa aurinkoa ja tuntea sen lämpö poskipäillä. Kuunnella laulurastaan säveliä, hörpätä isosta mukista maitokahvia ja rapsutella mökkikoiria. Laiturista on tullut aamun lempipaikka.

Tosin mökkikoirat viihtyvät siellä päiväunillakin. Vaikka Sampo näyttää nukkuvan pelottavan lähellä laiturin reunaa, niin vielä ei röhnöttäjä ole veteen tipahtanut!

Sellainenkin "ihme" Villa Preiskarissa nähtiin, että meriharakka tuli kasvimaale etsimään syötävää. Muutaman kastemadon nälkäinen nokallaan maasta löysikin ja sen verran aikaa peltopalasella viivähti, että ikkunan läpi muutama kuva ehdittiin napsaista. Aikaisemmin ei olla meriharakkaa edes pihapiirissä nähty, ainostaan rantakivillä, joten olipas se kiva yllätys iltasella katsella tuota arkaa lintua.

Leppoisia ja kiireettömiä kesäpäiviä teille kaikille!

Alkukesä

Kesän alku on ollut villa Preiskarissa kylmä, sateinen ja tuulinen.
Luonto on näyttänyt monet kasvonsa. Välillä taivas on ollut hehkuvan punainen, tuntuu että voiko tämä olla tottakaan. Niin upeat värit!

Välillä niin upeat sateenkaaret ovat halkoneet taivasta,

ja välillä on aurinkokin paistanut. Lintujen viserrys ja sirkutus on täyttänyt ympäröivän luonnon. Pikkupörriäisetkin heränneet ja ahkeroivat avautuneissa kukissa.

Varsinkin nurmikon kasvuvauhti on yllättänyt villa preiskarilaiset, tavallisesti juhannukseksi se leikataan, mutta nyt leikkausoperaatio on tehty jo kahdesti! Juhannukseen on kuitenkin vielä aikaa, joten ennätys tulee.
Myös lipstikka on iso ja villa preiskarilaiset ylpeitä. Kerran on lipstikkakeittoa keitelty ja monet kerran jo raparperikiisselillä herkuteltu. Ihana raparperipiirakan ohjekin bongattu netistä. Siinä ei tarvitse vatkailla ollenkaan. Sen kun vain sekoittaa, paistaa ja puolen tunnin päästä herkuttelee :)

Viime kesänä tähän aikaan upea rodo jo kukki, vaan tänä vuonna ollaan jäljessä. Toivotaan ettei kauaa sentään. Nuppuja kuitenkin näkyy ja se tekee mielen niin iloiseksi.

Tällä hetkellä villa Preiskarissa seurataan talitinttia, joka pyrähtelee pesälleen huvilan terassin katon ja pylvään väliin. Pieneen rakoseen on toinen kotinsa laittanut. Kamera on viritetty valmiiksi ja odottaa poikasten ensilentoa...Kova sirkutus pesästä jo kuuluu :)

Tervetuloa kesä!

Viikonloppuna olimme ensimmäistä kertaa tälle kesälle veneellä liikkeellä. Ajelimme saareen katsomaan joko kaikki lumet ovat hävinneet ja raparperin nuput näkösällä. Ja olihan siellä kevät jo pitkällä:

Ehdimme pihaa haravoida ennen lauantain vesisateita, onneksi ei sentään satanut lunta kuten Rovaniemellä! Sanomalehdessä kerrottiin, että sinne oli tullut 19 cm uutta lunta. Meidän leveysasteilla tuli vettä, oli ihana saunoa veden ropistessa kattoon. Sunnuntaina aurinkokin pilkisti jo pilvenraosta, mutta oli tuuli todella kylmästi. Pipo sai olla syvällä päässä. Saarikoirat nautti:

Vapaus kulkea minne itse haluaa eikä ollut narua esteenä kuten kaupungissa, mutta eipä saarikoirat kuitenkaan kauas tehneet tutkimusmatkoja, koko ajan olivat katse-etäisyydellä.

Saari ja VillaPreiskari toivottavat kesäkauden alkaneeksi!

Sähköt ja ekologisuus

Nykyään puhutaan paljon ekotehokkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä mökkirakentamisessakin. Ja mikä ihme se nyt on, sillä ympärivuotisessa käytössä olevat vapaa-ajan asunnot kuluttavat usein tarpeettomasti paljon energiaa ja rahaa. Me käytämme huvilassa sähköä peruslämmitykseen, rakennustyökaluihin, valaistukseen, viihteeseen (telkkari- ja nettiriippuvaisuus iskenyt), joitain kodinkoneitakin löytyy (esim. imuri) ja joskus tulevaisuudessa pyykkiäkin pestään. Sun muuta elämää helpottavia sähkövempeitä hankittaneen. Sähköhellaa huvilaamme ei kuitenkaan tule vaan ruoka laitetaan puuhellalla, leivinuunissa tai ulkona kesäkeittiössä tulella.
 
Lämmitysvaihtoehtoja on paljon, mutta me valitsimme sähkön sen helppouden vuoksi. Saaressa oli jo valmiina sähköt ja lähin tolppakin miltei tontin nurkalla, joten emme käyttäneet omaa energiaamme pohtimalla muita mahdollisuuksia.

Ympärivuotiseen vapaa-ajan asumiseen suunniteltu huvila vaatii mielestämme tasaisen lämmön, jotta rakennus pysyy hyvänä vuodesta toiseen. Lisäksi sähköt saaressa helpottavat huomattavasti elämistä.
Kuvassa on hirren pätkään upotettu led-valot ja koko raskas komeus on pultattu keittiön katon läpi. Reunoille on vielä tulossa parit takorautaiset kynttilänjalat koristeeksi. Lampun alapuolella on keittiön ruokapöytä ja täytyypä myöntää, että pimeällä mainiosti näkee syödä iltapalaa: leivän päällä tomaatteja, paprikaa, basilikaa omasta kasvihuoneesta. Olotila on raukea ahkerasti rakennetun päivän ja leppoisten rantasaunan löylyjen jälkeen.
Kuvasta näkee myös haapalaudasta tehdyt leveät ikkunoiden ja ovien pielilaudat sekä limittäin tehty keittiön katto.

Ekologisuus on käsitteenä hyvin hankala ja keskustelua herättävä. On vaikea vetää mitään rajoja siihen minkä verran ihmisen tulisi olla ekologinen. Me pyrimme ekologisuuteen ja ettisyyteen pikkuhiljaa ja pienillä teoilla mukavuudesta tinkimättä.
Kun ihmisille jaetaan tietoa ekologisempaan elämään, puhutaan usein juuri mukavuustekijöistä: autoilun  määrästä, asunnon lämpötilasta ja suihkussa käymisestä. Annetaan mielikuva, että ympäristöä jotenkin säästääkseen on uhrauduttava johonkin epämukavaan ja vaivalloiseen asiaan. Kuitenkin tällainen tapa voi karkoittaa ihmisiä, vaikka on muitakin vaihtoehtoja elää hieman ekologisemmin kuin tinkiä mukavuudesta. Esimerkiksi voit vaihtaa ulkomaiset elintarvikkeet kotimaisiin. Kahvit, kaakaot ja teet Reilun kaupan tuotteisiin. Joukkoliikenne ottaa huomioon liikkumisissaan, jos se vain on mahdollista. Kierrätys ja jätteiden lajittelu. Onneksi kierrätys on jo muotia!
Usein pienet teot kantavat kauemmaksi.

Vapaapäiviä

Vietimme ihania aurinkopäiviä saaressa, kalastimme jään alta parilla verkolla ja valmistimme ahvenista herkullisia kalapullia,

saunoimme pitkän kaavan mukaan, poltimme roskia, vietimme aikaa koko perheen kera, seurasimme merikotkan leijailua. On se vaan upea lintu! Kerran vain räpsäytti siipiä ja muuten vain liiteli ja leijaili sen puolisen tuntia, jonka me näimme tuota suurta lintua.

Photo by Vesa Rantala

Ruokimme talitiaisia, sinitiaisia, varpusia, harakatkin vierailivat koirien ruokakupilla ja koirat vain nukkua rötköttivät auringossa kupin vieressä!
Nautittiin, niin ihmiset kuin eläimetkin.

 
Ja rakensimme, tottahan toki :)

Terassin puolella katon rajassa oleva kolmio sai ulkovuorauksen, Laudat on käsitelty pellavaöljyyn ja tärpättiin lorautettulla tervalla. Tervan tuoksu on sitten ihana! Tulee lapsuus mieleen ja kevätpäivät, kun isä tervasi puuvenettään.
Terva on tehokas ja luonnollinen puunsuoja. Tärppättiä käyttämällä saadaan terva ja pellavaöljy juoksevammaksi ja paremmin imeytymään puuhun. Käsittelemällä puu tällä seoksella useampaan kertaan saadaan puusta hyvin säänkestävä.

Nurkat suoriksi! Meidän silmää miellyttävät enemmän suorat hirsien päät kuin se, että osa hirsistä jätetään pitkiksi. Niinpä pistettiin moottorisaha laulamaan.

Rantasaunasta oli mukava tepastella sisään huvilalle, koska kuutamo valaisi polut.

Seuraavan kerran pääsemme huvilalle, kunhan jäät ovat huvenneet pois. Tällä hetkellä jäät ovat niin petolliset ettei sinne ole asiaa. Niin, jos ei halua humpsahtaa jääkylmään kylpyyn!

"Jippii, mamma kato, kato! Mä loikkaan!"

Jopa meidän Sampo odottaa saareen pääsyä ja tepsutteli jäiden joukossa vaikka ei normaalisti tykkää yhtään uimisesta.
Ja tuntui nauttivan keväästä :)

Makuuhuone

Nyt on makuuhuoneen seinät viimeistelty hiekkapaperilla, lakattu lattia, laitettu ikkunan reunoja kiertämään iki-ihanat haapalaudat ja kannettu sänky ja vaatekaappi paikoilleen.
Mikä ilo onkaan nukkua oikeassa sängyssä!

Photo by Vesa Rantala

Ikkuna on vielä ilman verhoja. Jotenkin tuntuu ettei ne niitä edes kaipaa. Kuitenkin yöksi voi sälekaihtimet laittaa kiinni ja estää auringonsäteiden pääsyn kutittelemaan silmäripsiämme.
Tai sitten sinne sopisi kalastajalangasta käsinvirkatut pitsiverhot...
Tai jotkut kevyet laskosverhot...

Kattoja

Tykästyimme haapalautaan kovasti ja naputtelimme sitä makuuhuoneen seinän lisäksi myös kattoihin, sekä makuuhuoneeseen että keittiön puolelle tupaan. Ns. olohuoneen puoli on ylös asti avoinna emmekä ole vielä yläkertaan siirtyneet rakentamaan. Tervapaperi on näkösällä. Ehkä sinne tulee myös haapalautaa tai sitten ei. Sen näkee sitten, että millainen fiilis meillä on, kun olemme edenneet rakennusvaiheessa sinne asti. Nyt on tärkeintä saada alakerta asuttavaan kuntoon.

Polttopuita tarvitaan myös kovasti, sillä rantasauna on puilla lämmitettävä ja sitä lämmitetään usein. Mikä sen ihanampaa kuin hikisen ja rankan työpäivän päätteeksi kunnon löylyt ja merivedessä uinti! Talvikautena rantasauna lämpiää myös, mutta avantoa ei olla (vielä) tehty, vaikka sitäkin kehutaan kovasti. Ehkä tulevina talvina avantokin ilmestyy...
Pikkupuita tarvitaan myös sisällä, sillä sinne tulee puuhella, leivinuuni ja takka. Emme halunneet ollenkaan sähköhellaa käyttöömme, sillä saaressa ei ole kiire mihinkään. Ruuan ehtii laittaa puuhellallakin.
Pikkupuiden kantamisessa meillä on mainio "apumies":