Keskikesä

Keskikesän juhlaa vietettin villa Preiskarissa kauniissa ja lämpimässä säässä, aurinko hemmoitteli meitä yöttömän yön viettäjiä. Siihenpä se taisikin jäädä: tuntuu, että aina vaan sataa ja sataa, vaikka todellisuudessa oli myös kuivaa, aurinkoista ja lämmintä. Ehkä olimme jo tottuneet aikaisempiin hellekesiin, joten nyt tällainen "normaali"kesä (ce qui est normal?) tuntuu viileälle. Kasvimaata on saanut kyllä kastella tänäkin vuonna!

Villa Preiskarin mamma on nautiskellut aikaisista aamuista, kun luonto hiljalleen heräilee: merikin on usein vielä tyyni ja hopeinen, koskelon pojat rauhallisesti uivat lähellä laituria ja mamman lämpöisessä rantavedessä huljuvia varpaita, muutama lokki laiskasti liitelee yllämme. Ihana rauha ja hiljaisuus. Siinä laiturilla on hyvä kohottaa kasvot kohti nousevaa aurinkoa ja tuntea sen lämpö poskipäillä. Kuunnella laulurastaan säveliä, hörpätä isosta mukista maitokahvia ja rapsutella mökkikoiria. Laiturista on tullut aamun lempipaikka.

Tosin mökkikoirat viihtyvät siellä päiväunillakin. Vaikka Sampo näyttää nukkuvan pelottavan lähellä laiturin reunaa, niin vielä ei röhnöttäjä ole veteen tipahtanut!

Sellainenkin "ihme" Villa Preiskarissa nähtiin, että meriharakka tuli kasvimaale etsimään syötävää. Muutaman kastemadon nälkäinen nokallaan maasta löysikin ja sen verran aikaa peltopalasella viivähti, että ikkunan läpi muutama kuva ehdittiin napsaista. Aikaisemmin ei olla meriharakkaa edes pihapiirissä nähty, ainostaan rantakivillä, joten olipas se kiva yllätys iltasella katsella tuota arkaa lintua.

Leppoisia ja kiireettömiä kesäpäiviä teille kaikille!